Helmi

Dicentra Here With Me "Helmi"
dalmatiankoira
s. 29.7.2011, narttu
ruskeapilkkuinen
emä: Dicentra Forbidden Love
isä: Paceaway Ozzitales
lonkat B/B
kyynärät 0/0
selkä, polvet ja olat kuvattu terveeksi 11/2012
omistajat: Katri Uusitalo/Anu Forssten
kasvattaja: Anu Forssten, kennel Dicentra, Mikkeli
Harrastukset:
- Agility maxi 3, 1 SERT-A, kolminkertainen vuoden agilitydalmatiankoira (vuodet 2013,2014,2015), Pohjois-Karjalan piirinmestari makseissa vuodelta 2014, edustanut sekä joukkueessa että yksilöissä SM-kisoissa vuosina 2015 ja 2016  
- Toko ALO1
-näyttelyistä yksi ERI sa, muut tulokset EH
- haku, rauniot, jälki, mejä, näyttelyt joissa ei varsinaisia tavoitteita

Näin kirjoitin Helmistä joskus blogin alkuaikoina:
( Ja mikään ei ole kyllä juuri toisin :D se on todella täyspäinen ja helppo koira. Aivan puhdasta kultaa<3 Parempaa täplää en olisi voinut toivoakaan! )



... Jos Helmiä pitäisi kuvata yhdellä sanalla, niin se olisi ehdottomasti huvittava. Se on kaikessa rasittavuudessaan ihana koira. Energinen ja tohelo. Se on tähän asti ollut kaikkien kaveri, sekä ihmisten että koirien. Jopa eläinlääkärissä kaikki on tosi ihania, aina siihen asti kun mennään vastaanottohuoneeseen..

Kotioloissa Helmi on huomionkipeä ja mukana kaikessa toiminnassa. Ensimmäisten juoksujensa jälkeen ylimääräinen säheltäminen loppui ja pilkullinen vaan makoilee ja käy välillä kyselemässä keittiössä, olisiko ruokaa tarjolla. Arki sujuu mukavasti, lenkillä tullaan hyvin luokse ja ohitukset onnistuu. Hihnassa vetäminen on taitolaji, jonka Helmi osaa tarpeen vaatiessa oikein hyvin..

Ihan ja kaikkein parasta Helmin mielestä on ruoka, kaikki sellaista vähänkin muistuttava. Uudet asiat Helmi oppii tosi nopeasti. Motivaation ylläpitämiseksi Helmi kaipaa vaihtelevia juttuja ja vähän haastetta, koska saman toistaminen käy pian tylsäksi. Helmistä onkin kasvanut ihan mainio harrastuskaveri, jonka moottorina toimii valtava ruokahalu. Pilkullinen on aina valmis treenaamaan! Harrastellaan aktiivisesti agilityä, tokoa ja hakua. Verijälkeä ollaan myös kokeiltu muutamaan kertaan.

Helmi on loppuunsa hiukan herkkä koira, joka miettii hetken ennen kuin toimii. Uudet jutut saattaa alussa jännittää, mutta menee uteliaana kyllä tutkimaan. Sitten kun asia/tilanne on todettu vaarattomaksi kaikki on hyvin. Ihmisiä kohtaa on aina avoin ja hiukan liiankin ystävällinen ;) Aggressiota tai puolustamista ei ole osoittanut missään tilanteessa. Koviin ääniin reagoi varsinkin pentuna jonkun verran, enää ei niinkään. Huonot kokemukset eivät onneksi jää mieleen kovin helpolla, esim. auton peräkonttiin kannattaa yrittää hypätä, vaikka peräluukku tulikin päähän pari kertaa.. vähän jos kopsahtaa niin ei haittaa :D

.